Kuukausi: kesäkuu 2018

Aamulla satoikin vettä aika railakkaasti, joten aamu-uinti jäi välistä. Leiri kasattiin ja suunnattiin Maranelloon Ferrarimuseoon. Dolomiittien vuoristo on kyllä mahtava ja sitä voi autostakin ihastella ihan hyvän tovin. Ei viitsitty edes yrittää kuvata, kun ei  autoata otetuista kuvista saa lähellekään oikeaa vaikutelmaa. Keskityttiin  hetkeen.

Päivä hyörittiin ja pyörittiin käytännössä Modenan ympärillä tekemättä sen ihmeellisempiä, lähinnä seuraavaa kohdetta suunnitellen. Lopulta päätettiin hurauttaa leirintäalueelle La Speziaan. Varmistettiin ensin, että paikka on kuitenkin auki kun sinne saavutaan.

Oltiin perillä illalla kymmenen tienoilla ja viriteltiin aamulla kiireellä pakattu pyykkinaru. Väsyttävän päivän jälkeen tutustuttiin vielä hieman leirintäalueeseen ja samalla sen omaan anniskeluravintolaan. Nyt kun on päästy meren rannikolle, aletaan päästä kunnolla myös loman makuun. Täällä ollaan nyt jo useampi yö.

Kyllä nyt alkaa jo tuntua jotenkin kotoisalta, vaikka Italiassa asumisesta on kulunut jo 10 vuotta ja oleskelu on täysin erilaista kuin viimeksi. Vähän harmittaa kun kielitaito on aika ruosteessa…

Aamukävelyn ja aamu-uinnin jälkeen suunnattiin taksilla Pergine Valsuganan keskustaan ja ostoskeskukseen, sillä tälle päivää oli luvassa vähän sadettakin. Sopivan kesähatun metsästys tuntuu täällä yhtä toivottomalta kuin Suomessa…

Kotiutumisen jälkeen täytyi testata paikallinen patisserie, konditoria.

Paikalliset soutuharjoitukset

Valittiin pyykkipäiväksi juuri sadepäivä, ollaan vissiin unohdettu mitä sade on. Taidetaan pakata aamulla märät pyykit mukaan seuraavalle leiripaikalle…!

Leirintäalueeksi valikoitui Camping S. Cristoforo Trentossa. Respassa Oli todella ystävällistä ja kielitaitoista henkilökuntaa!

Saatiin uida melko rauhassa, muut leiriytyjät ottivat lähinnä aurinkoa. Vesi taisi olla vasta vaihdettu, puhdasta ja melko raikkaan lämpöistä alkuun. Kuumana päivänä oikein mukava!

Järven rannalla oli nuorisoa niin ei vielä viitsinyt kuvata.

Täällä vietetään näillä näkymin toinenkin yö.

Aamulla herättiin Leinatalissa melko sumuiseen  aamuun. Aamupalaa syödessä huomasimme, että saamme vieraan. Alueella vapaana kulkeva kissa kävi läpi potentiaalisia aamupalapöytiä. Meidän tarjoilut eivät kaverille maittaneet, mutta saimme seuraa viimeiseen muruseen asti, ja vähän pidempäänkin.

Kävimme vilkaisemassa, onko possu herännyt tähän päivään. Ei ollut, kuorsasi edelleen makeasti.

Leiri pistettiin aamulla taas kasaan ja matkaa jatkettiin kohti Alppeja. Päivästä ei noin muuten olekaan ihmeellistä kerrottavaa, automatka taittui tänään ihan mukavasti. Ajettiin Innsbruckiin ja etsittiin leirintäalue. Piti etsiä viime vuotisen Campingplatz Natterer seen tilalle joku toinen, ettei kuljettaisi taas samoja leirintäalueita kuin viime vuonna. Nyt päädyimme Shcwimmbad-camping Hall nimiseen alueeseen. Täällä pitäisi olla isot uima-altaat, nimeä myötäillen. Ne ehti tosin tältä päivää sulkeutua ennen meidän saapumista, mutta avautuvat taas aamulla klo 9.

Tältä iltaa ei siis sen kummempaa toimintaa, lähinnä hengailua ja grillausta. Ennen nukkumaanmenoa käytiin lyhyellä kävelyllä keskustassa, ihaillen Alppeja reitin molemmin puolin. Kuvamateriaalia ei tullut muusta kuin tulikärpäsistä, jotka parveilivat tenniskentän valojen ympärillä.

Ei ehkä kummoinen kuva, mutta olivat hauskoja 🙂

Aamulla taas uusi päivä ja uusin reittisuunnitelma! 🙂 Huomenna päästään viimein ainakin Italiaan asti, se on varmaa.

Lämmin päivä taas, ei viitsitty tänäänkään viettää koko päivää autossa. Ajettiin vain noin 300 kilometriä ja valittiin ACSI oppaasta kivan oloinen leirintäalue. Saksassa siis pyöritään edelleen.

Päädyimme Leinataliin Campingplatz Paulfeldiin. Kun helle illan tullen hieman helpotti, tehtiin pientä tutkimusreissua alueella. Ja mukava alue onkin, jälleen kerran!

Myös possu löytyi, mutta siitä kuultiin toistaiseksi vain röhinää omasta mökistään.

Alueelta lähtee myös paljon kävelyreittejä. Jos ollaan reippaita niin tutustutaan niiihin hieman aamulla ennen aamu-uintia.

Lauttamatka oli oikein mukava, kun lauttaan viimein päästiin. Hyttikin oli erittäin viihtyisä, eikä kenenkään tarvinut edes nukkua yläsängyssä.

Vaikka pyhäpäivänä rekkaliikenne olikin pois pelistä, niin silti liikenne takkusi tänään aikalailla. Ilmeisesti kaikki saksalaiset ovat viettäneet viikonloppua rannikolla ja paluuliikenne tökki sen mukaan. Vaikka takana olikin viimein yksi suht hyvin nukuttu yö, niin alkoi tuo matkanteko, lämpö ja nihkeä liikenne viedä veronsa koko matkaseurueesta. Päätettiin siis laittaa autot parkkiin ja huilia ilta. Tehdään sitten aamulla uusin matkasuunnitelma. Satuttiin olemaan Wolfsburgin lähistöllä, niin tultiin ajaneeksi tutulle leirintäalueelle uimaan ja huilimaan. Huomenna kun on tosiaan maanantai niin ei pääse mummu ja pappa nyt tutustumaan museoihin, kerta ne on tosiaan maanantaisin kiinni… Mutta uiminen ja rento ilta ilman aikatauluja tuli tarpeeseen.

Matkan taitto alkoi viimein aamulla sujua. Eilen kun ajeltiin Turun seudulle niin poikettiin vielä Raisiossa Citikka-huollon kautta. Moottorin merkkivaloja alkoi syttyä… Toistaiseksi matkaa pystyttiin jatkamaan kun vikakoodit kuitattiin pois. Toivotaan tilanteen pysyvän näin loman ajan.

Tämä päivä ollaan ajeltu hissuksiin Ruotsin läpi satamasta toiseen. Parhaillaan odottelemme lastausta tämän illan lauttaan.

 

Satamaan päästessä tuntui olevan kiire odottamaan lastausta, vaikka oltiin paikalla hyvissä ajoin. Nyt täällä kuitenkin ollaan odoteltu jo melko kauan… Luultiin olevamme tässä vaiheessa jo iltapalalla, niinkuin eilenkin. Jospa tästä kohta jo päästäisiin lauttaan iltapalalle pesulle ja nukkumaan.

Aamulla tutkitaan sääkarttaa ja fiilistä. Vedetäänkö Saksan läpi hyödyntäen pyhäpäivä ilman rekkaliilennettä, vai pysähdytäänkö kenties matkan varrella nauttimaan helteestä?

Nyt voi huokaista helpotuksesta ja päästää lomafiilikset valloilleen. Yövyttiin Joutsan kohdalla ja jatkettiin aamulla matkaa Järvenpäähän. Siellä Santulla ei mennyt tuntiakaan kun väliaikainen passi oli jo kourassa. Huh!

Suihku virkisti matkalaisia ja eilen mukaan pakatut ruuan rippeet riitti ruokkimaan meidän perheen. Nyt Turun seudulle sukulaisia moikkaamaan ja lautan lähtöä odottelemaan. Mummu ja pappa nähdään taas satamassa.

Suuntanahan meillä on tällä kertaa se odotettu Pohjois-Italia. Oikeastaan tarkempia suunnitelmia meillä ei ole, vaihtoehtoja on kyllä tutkailtu vähän jo etukäteen. Blogin päivitys lienee tänä vuonna vähän helpompaa Premium-liittymän salliman netin käytön ansiosta.

Katsotaan mihin päädytään, muistakaa jättää kommentti-osioon omia merkintöjänne! 🙂